Näytösottelu Seurasaaressa 14.9.2024
Kurranlyönnin näytösottelu pelataan Helsingissä Seurasaaren juhlakentällä (kartta) lauantaina 14.9.2024 klo 13.00 alkaen.
”Tässä on meillä sileä aho, ja mitä kantoja on esteeksi, tempaisemme juurineen pois, ja tuolta otamme tarhallemme jatkoa nummen tasaisesta pinnasta.” – Aleksis Kivi. Kuva: Noora Kumpulainen.
Näytösottelun järjestävät Aleksis Kiven Seura ja Seurasaarisäätiö.
Helsingin yliopiston ainejärjestöjen riveistä kootut joukkueet ottavat havupuukankineen yhteen Seurasaaren juhlakentällä. Tervetuloa seuraamaan ja kannustamaan opiskelijoiden kamppailua!
Seurasaaren näytösottelun säännöt
Seurasaaren näytösottelussa 14.9.2024 käytettävät säännöt pohjautuvat Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkiston perinneleikkikortistoon, Viktor Dammin 1906 laatimiin sääntöihin (Suomen Urheilulehti, 1906), Toivo Okkolan teokseen Suomen kansan kilpa- ja kotileikkejä (1928) sekä Pekka Matilaisen ja Pekka Räsäsen kirjoitukseen lajin säännöiksi ja suosituksiksi (Suomen urheiluhistoriallisen seuran vuosikirja, 1997).
Säännöt on mukautettu Seurasaaren juhlakentän oloihin. Laajemman kuvan kurranlyönnin pelitapojen ja -välineiden kirjosta sekä uudemmista sääntövariaatioista saa tutustumalla edellä mainittuihin ja jäljempänä lueteltuihin lähteisiin.
Joukkueet
Osallistuvat järjestöt voivat muodostaa joukkueensa hyviksi katsomillaan tavoilla. Pelitilanteessa kullakin joukkueella on sama määrä pelaajia, 3–6 henkeä. Mahdolliset vaihtopelaajat ovat sallittuja, mutta eivät pakollisia. Pelaajia voi vaihtaa oman joukkueen heittovuoron tai tauon aikana.
Pelivälineet ja pelipaikka
Visakoivuiset kurrat on valmistanut Seurasaarisäätiön verstaassa työskentelevä pelimanni ja puuseppä Kirsi Vinkki. Ensisijaisesti pelissä käytetään suurempaa kurraa (10,5 cm x 2,8 cm) ja varakurrina on kaksi pienempää (10 cm x 2,3 cm).
Näytösottelun visakoivuiset kurrat on ehostettu tervalla. Kuva: Noora Kumpulainen.
Kiekkokankina käytetään noin 1–1,5 metrin mittaisiksi sahattuja viimeistelemättömiä havupuukankia. Järjestäjät jakavat ne pelaajille ennen ottelun alkua.
Pihkantuoksu antaa twistiä kiekkokankien suoraviivaiselle muotoilulle. Kuva: Noora Kumpulainen.
Linjatuomarien apuvälineenä käytetään 8-metristä köyttä. Sen avulla varmistetaan puolustavan joukkueen etulinjan etäisyys heittotilanteissa sekä mitataan 4 metrin alueenmenetykset sanktiotilanteissa.
Kiekkotarhana toimii Seurasaaren juhlakenttä, johon rajataan noin 8–12 metriä leveä, kentän päästä päähän ulottuva pelialue. Kiekkotarhan puoliväli mitataan ja merkitään ennen ottelun alkua.
Sivurajojen ulkopuolelle jätetään vähintään viiden metrin varoalue, jonka sisäpuolella saavat liikkua vain pelaajat ja pelin toimitsijat. Sama rajoitus koskee päätyrajojen takana olevaa aluetta.
Ottelun rakenne
Pelin tarkoituksena on tehdä mahdollisimman monta ajoa eli saada kurra vastustavan joukkueen päätyyn. Erämuotoinen ottelu koostuu kahdesta puoliajasta, joista molempien aikana pelataan 5 erää. Kukin erä päättyy jommankumman joukkueen tekemään ajoon. Joukkue, joka saa tehdyksi enemmän ajoja, voittaa ottelun. Jos pelitilanne päättyy tasatilanteeseen 5–5, pelataan vielä yksi ratkaiseva erä, joka ratkaisee ottelun voittajan.
Puoliaikojen välissä pidetään tauko, minkä lisäksi taukoja voi pitää tuomariston päätöksellä tai joukkueiden yhteisestä tahdosta.
Kenttäpuoliskot vaihtuvat aina 5 ajon jälkeen riippumatta muista tauoista.
Jos hävinnyt joukkue haluaa haastaa voittaneen joukkueen revanssiin, sovitun mittainen revanssiottelu voidaan pelata palkintojenjaon jälkeen. Mahdollinen revanssiottelu ei kuitenkaan ratkaise vuoden 2024 virallista ainejärjestömestaruutta.
Pelin kulku
Ottelun aluksi heittovuorolla aloittava joukkue arvotaan hutunkeiton avulla. Hutunkeiton hävinnyt joukkue saa valita kumpaa puolta kiekkotarhasta se puolustaa. Ottelun seuraavissa erissä joukkueiden välinen heittovuoro vaihtuu joka toisella kerralla. Joukkue voi keskuudestaan valita kulloisenkin heittäjän oman harkintansa mukaan.
Joukkueet aloittavat radan keskeltä niin, että joukkueiden ensimmäinen pelaaja on korkeintaan neljän metrin päässä keskiviivasta. Heittäminen tapahtuu yläkautta, ja heitto suunnataan alaviistoon siten, että kurra osuu maahan viimeistään 8 metrin päässä heittäjästä. Puolustavan joukkueen etummaisen pelaajan tulee olla vähintään 8 metrin etäisyydellä heittäjästä.
Puolustavalla joukkueella on vain yksi mahdollisuus lyödä kurra takaisin: se pyrkii osumaan kiekkokangella vierivään kurraan, jotta se lentäisi takaisin kohti sen heittänyttä joukkuetta. Jos lyönti onnistuu, heittovuorossa ollut joukkue ei saa enää vastata lyömällä, vaan heidän on pyrittävä pysäyttämään kurra mahdollisimman pian. Kurran pysähdyttyä heittovuoro vaihtuu toiselle joukkueelle, joka heittää kurran siitä paikasta, mihin se pysähtyi.
Jos puolustava joukkue ei onnistu lyönnissään mutta kurra saa kosketuksen joukkueen pelaajasta tai kiekkokangesta, he voivat enää vain pyrkiä pysäyttämään kurran mahdollisimman nopeasti. Pysäyttämisen tulee tapahtua kiekkokangella. Kurran pysähdyttyä heittovuoro siirtyy heille.
Erä jatkuu, kunnes toinen joukkue onnistuu tekemään ajon eli saamaan kurran toisen joukkueen takarajan ylitse.
Jos heitto tapahtuu alle kahdeksan metrin päässä toisen joukkueen takarajasta, heitto tehdään alakautta vierittämällä. Tällaisessa heittotilanteessa puolustavalla joukkueella ei ole enää velvoitetta noudattaa kahdeksan metrin etäisyyttä heittäjästä, vaan he ryhmittyvät 1,5–0 metrin päähän takarajastaan.
Kun erä on päättynyt toisen joukkueen ajoon, joukkueet palaavat kiekkotarhan keskelle, josta aloitetaan uusi erä.
Menettelytapoja eri pelitilanteisiin
Kurra ylittää sivurajan
Jos kurra lentää sivurajan yli, kurran katsotaan pysähtyneen, eli peli jatkuu heittovuorossa seuraavaksi olevan joukkueen heitolla kohdasta, jossa kurra ylitti sivurajan.
Heitto on ilmassa yli kahdeksan metrin sallitun pituuden
Jos heitto lentää yli kahdeksan metrin maksimietäisyyden, tuomitaan heitto virheelliseksi ja heittänyt joukkue perääntyy radalla neljä metriä. Heittovuoro pysyy edelleen samalla joukkueella.
Pelaaja edistää joukkuetoverinsa onnistunutta lyöntiä
Kullakin joukkueella on vain yksi lyönti käytettävissään. Jos pelaaja edistää lyöntiä kiekkokangella taikka esimerkiksi jalallaan, on kyseessä virhe ja peli keskeytetään tapahtumahetkellä. Virheen tehnyt joukkue perääntyy neljä metriä. Heittovuoro todetaan normaalin pelitavan mukaisesti.
Puolustava pelaaja laskee kiekkokankensa vaakatasoon
Puolustavan joukkueen pelaaja ei saa maksimoida osumapinta-alaansa laskemalla kiekkokankensa vaakatasoon. Virheen sattuessa peli keskeytetään ja sen tehneen pelaajan joukkue perääntyy neljä metriä. Heittovuoro todetaan normaalin pelitavan mukaisesti.
Pelaaja pysäyttää kurran tahallisesti ruumiillaan
Tahallisesti kurran ruumiillaan pysäyttävän pelaajan joukkue tuomitaan perääntymään neljä metriä virheen tapahtumapaikasta katsoen. Heittovuoro todetaan normaalin pelitavan mukaisesti.
Puolustava joukkueen kaikki pelaajat eivät ehdi kahdeksan metrin päähän heittäjästä
Mikäli puolustavan joukkueen pelaajat eivät ehdi perääntyä vaaditun kahdeksan metrin päähän heittäjästä ennen heittoa, he saavat osallistua puolustukseen vasta peräännyttyään sallitun matkan päähän. Poikkeuksena tilanne, jossa joukkue on ajettu alle kahdeksan metrin päähän takarajastaan, jolloin määrättyä etäisyyttä ei tarvitse noudattaa, vaan pelaajat ryhmittyvät takarajansa viivasta 1,5–0 metrin päähän.
Pelin tarkkailu ja sääntörikkeistä aiheutuvat sanktiot
Näytösottelun järjestäjien valitsemat linjatuomarit liikkuvat sivurajojen ulkopuolella, osoittavat sääntöjen määräämät etäisyydet heidän välissään olevan mittaköyden avulla sekä tarkkailevat pelin sääntöjen toteutumista. Heidän lisäkseen peliin voidaan nimetä erotuomari, joka tekee lopulliset päätökset. Jos varsinaista erotuomaria ei ole nimetty, kiistanalaiset pelitilanteet ratkotaan jykevin seipäin ja vahvoin karahkoin.
Sääntörikkeen tehnyt joukkue menettää pelialuetta 4 metriä. Toistuvasti sääntöjä rikkova pelaaja voidaan poistaa kiekkotarhasta.
”kiistanalaiset pelitilanteet ratkotaan jykevin seipäin ja vahvoin karahkoin” Kuva: Noora Kumpulainen.
