Uudenmaankatu 9:n seinään kiinnitettiin tiistaina 31.5. muistolaatta J. Simeliuksen perillisten kirjapainolle, jossa painettiin Seitsemän veljestä vuonna 1870. Jakob Simeliuksen 1819 perustama kirjapaino on toiminut samassa osoitteessa näihin päiviin asti, mutta myöhemmin nimellä Multiprint ja nykyisin nimellä Grano.
J. Simeliuksen perillisten kirjapainon osoite vuonna 1870 oli Uudenmaankatu 9, Grano on nykyisin viereisessä talossa osoitteessa Uudenmaankatu 7. Veljesten painamisen aikoihin kirjapainon talo on ollut varmasti puutalo.
Kuvassa vasemmalta Aleksis Kiven Seuran varapuheenjohtaja Esko Rahikainen, puheenjohtaja Sakari Katajamäki, As. Oy Uudenmaankatu 9-11 hallituksen edustaja John Nieminen ja Granon toimipisteen esimies Seppo Enovaara.
75-vuotta täyttävä Aleksis Kiven Seura järjestää juhlavuotensa kunniaksi keskustelun
Minä elän vieläkin – A. Kiven tulkit
Kansallisteatterin Lavaklubilla maanataina 11.4. klo 19.
Sakari Katajamäen vetämän keskustelun vieraina ovat kirjailijat Riina Katajavuori ja Hannu Mäkelä sekä ohjaaja Janne Reinikainen.
Keskustelun innoittajina on erityisesti kolme teosta: Seitsemän veljekseen perustuva Riina Katajavuoren romaani Wenla Männistö. Hannu Mäkelän elämäkerrallinen romaani Kivi sekä Janne Reinikaisen Kansallisteatterille ohjaama Nummisuutarit.
Lavaklubin sisäänkäynti on Kansallisteatterin pääovea kohti katsottaessa rakennuksen vasemmasta kulmasta (Läntinen Teatterikuja 1, Helsinki).
Tiistaina aamupäivällä 23.2. Forumin kauppakeskuksessa vietettiin juhlava hetki, kun Aleksis Kiven uusi muistolaatta kiinnitettiin paikalleen.
Helsingin keskustassa sijaitsevan Forumin kauppakeskuksen paikalla oli 1800-luvulla teurastaja J. W. Wareliuksen talo, jossa Aleksis Kivi oli ystävänsä Edvard Salomonssonin kanssa vuokralaisena 1859-1860. Aleksis, tuolloin vielä ylioppilas Stenvall, oli kirjoittautunut yliopistoon 1859 maalikuussa. Hän kuunteli syksyllä Fredrik Cygnaeuksen luentoja ”draamallisesta runotaiteesta” ja 1700-luvun kirjallisuudesta sekä Elias Lönnrotin luentoja Kalevalasta. Tämä osaltaan innoitti häntä kirjoittamaan runomuotoisen ”Kullervo”-näytelmän, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura palkitsi seuraavana vuonna, jolloin myös ilmestyivät kirjailijaksi aikovan Aleksis Kiven ensimmäiset runot Mansikoita ja Mustikoita albumissa.
Alunperin Aleksis Stenvallin piti valmistua papiksi.
Aleksis Kivi asui Wareliuksen vuokralaisena myös kirjailijanuransa läpimurtovuonna 1865, jolloin hän voitti Fredrik Cygnaeuksen tuen ansiosta Nummisuutareillaan ensimmäisen kirjallisuutemme valtionpalkinnon vaikka kilpailussa oli mukana J. L. Runeberg näytelmällään ”Kungarne på Salamis” ja August Ahlqvist ”Säkenillään”. Nummisuutarien voittoa Kivi juhli ystäviensä kanssa Wareliuksen talon asunnossaan, mukana juhlissa myös Kaarlo Bergbom, Suomalaisen Teatterin tuleva perustaja.
Aleksis Kiven elämässä Wareliuksen talo on ollut aivan erityisessä asemassa. Siellä olikin jo vanhan Forumin aikoina kivinen muistolaatta, joka kuitenkin on kadonnut. Nyt on kauppakeskus Aleksis Kiven Seuran aloitteesta hankkinut ja kiinnittänyt uuden komean messinkilaatan kauppakeskuksen Simonkadun puoleisen sisäänkäynnin tuloaulaan.
Forumin kauppakeskuksen ja Aleksis Kiven Seuran edustajat juhlistivat uutta laattaa kahvituokiolla, vilkkaalla keskustelulla ja valokuvalla, jossa vasemmalta kauppakeskusjohtaja Lars Eklundh, Aleksis Kiven Seuran varapuheenjohtaja Esko Rahikainen, puheenjohtaja Sakari Katajamäki sekä kauppakeskuksen isännöitsijä Håkan Nyman. Kuva: Lilli Earl.
