Eskon puumerkki -palkinnon saaneen Liisa Kirveen kiitospuhe Nurmijärvellä 10.10.2025

Hyvät Aleksis Kiven ja Nummisuutarien Eskon ystävät!

Kiitän sydämestäni teitä tästä odottamattomasta tunnustuksesta. Olin täydellisen yllätetty, joten tilannetta ymmärtääkseni otin kirjahyllystämme Aleksis Kiven Kootut teokset. Tunnen tietenkin Veljekset ja Nummisuutarit sekä elokuvina että näytelminä, olenhan asunut täällä Kiven maisemissa reilusti yli puolet elämästäni. Nyt luin, ensimmäisen kerran, Nummisuutarit -näytelmän todella tarkkaan. Halusin tarkistaa, millainen mies Esko oli ja mikä sai hänet piirtämään puumerkkinsä. Mikä mahtava kielellinen ilotulitus, kun tekstiä voi lukea ja ymmärtää yksityiskohtia myöten.

Sain näytelmän tekstistä selville, että Esko on jääräpäinen, vähän yksinkertainen ja naiivi, mutta erityisen hyväntahtoinen ja vilpitön sekä tunteellinen ja helposti kiihtyvä. Luulen, että minusta löytyy näitä samoja luonteenpiirteitä, ainakin jossakin määrin. Voi olla, että näistä luonteenpiirteistä muodostuu se toimintamalli, ettemme me, Esko ja hänen tyylisensä ihmiset juurikaan mieti, mitä muut ajattelevat tekemisistämme. Jos asia on mielestämme oikein ja välttämätöntä, se tehdään.

Pidempään asiaa pohdittuani tulin tulokseen, että näihin tekemisen tilanteisiin liittyy häpeä tai oikeamminkin sen puute. Häpeää on mielestäni kahdenlaista: ennakkohäpeää ja jälkikäteishäpeää. Jälkikäteishäpeä on oikein ja tärkeää, sillä jos on vastoin parempaa tietoa tehnyt väärin, tyrinyt tai mokannut, on syytäkin hävetä. Mutta jos tietää asian oikeaksi, sitä on syytä puolustaa ilman häpeää, varsinkaan ennakkohäpeää. Jos asian tärkeyden edelle menee se, että häpeää ja pelkää seurauksia ja ihmisten paheksuntaa, asia jää tekemättä. Esko ja minä ja minua edeltäneet Eskon puumerkin saajat emme ole miettineet, mitä ihmiset sanovat. Emmekä ole hävenneet tekemisiämme etukäteen emmekä jälkikäteen.

Aleksis Kivi oli suomen kielen tienraivaaja, esitaistelija ja puolustaja. Hän kirjoitti suomeksi, hän oli suomen kielen toivo eikä koskaan julkaissut ruotsinkielistä tekstiä, vaikka ruotsia osasikin. Hän taisteli suomen kielen puolesta ruotsin valta-asemaa vastaan. Tänä päivänä suomen kieltä pitää puolustaa englantia, anglismia vastaan. Olen yrittänyt seurata Aleksiksen ja Eskon jälkiä suomen kielen puolustajana seurauksia pelkäämättä.

Toivon, että minulle annettu Eskon puumerkki veisi eteenpäin kahta asiaa. Toivon, että kaikki, jotka nimeävät yrityksiä, rakennuksia, paikkoja tai mitä tahansa tässä maassa, käyttäisivät rohkeasti suomen kieltä, sillä me, suomea puhuvat olemme ainoat, jotka käyttävät ja puolustavat tätä kieltä. Toivon myös, että olen esimerkilläni Eskon mallin mukaan rohkaissut toimintaan oikean asian puolesta ilman häpeää tai pelkoa.

Eläköön Aleksiksen ja Eskon esimerkki!

Liisa Kirves. Kuva: Studio Lindell.

Juhlavuoden Eskon puumerkki -palkinto Liisa Kirveelle

Aleksis Kiven Seura on myöntänyt Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon suomen kielen lannistumattomalle puolustajalle Liisa Kirveelle.

Eskon puumerkki -palkinto täyttää 50 vuotta. Palkinto on vuodesta 1975 alkaen jaettu Aleksis Kiven päivänä henkilölle, joka on osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskolle kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin.

Juhlavuotena palkittu tuusulalainen Liisa Kirves (s. 1948) nousi valtakunnan julkisuuteen vuonna 2023 vastustaessaan rakenteella olevasta Riihikallion koulusta käytettyä nimitystä ”Riihikallion kampus”, jossa yliopistoaluetta tarkoittavaa sanaa ”kampus” käytettiin väärässä merkityksessä. Kun järkipuhe ei riittänyt, Kirves osti spraymaalia ja kävi korjaamassa rakennustyömaan mainoslakanoiden tekstiä. Kielivirhe tuli oikaistuksi, kun hän kirjoitti ”kampus”-sanan päälle mustalla maalilla ”KOULU”. Hän ilmoitti asiasta suoraselkäisesti itse lehdistölle, ja pian koko Suomi tunsi hänet suorasta toiminnastaan. Myöhemmin Tuusulan valtuusto on tiedottanut, että se luopuu kampus-sanan käytöstä.

Toimittajan työstä eläkkeelle jäänyt Liisa Kirves on ollut aktiivinen kotokaupunkinsa Tuusulan asioissa. Hän on muun muassa Tuusulan puolesta -yhdistyksen perustajajäsen ja Tuusulan nimistötoimikunnan varapuheenjohtaja.

”Liisa Kirveen pikimusta puumerkki osoittaa eskomaista siviilirohkeutta. Maalikannullaan hän puolustaa suomen kieltä äreästi kuin rakkikoira”, Aleksis Kiven Seuran johtokunta kiteyttää tämänvuotista valintaansa nimikkokirjailijansa kieltä mukaillen.

Eskon puumerkki -mitali luovutettiin Liisa Kirveelle perjantaina 10.10. Nurmijärven Monikkosalissa järjestettävässä Aleksis Kiven päivän tapahtumassa.

Liisa Kirves. Kuva: Studio Lindell.