Eskon puumerkki -palkinnon saaneen Liisa Kirveen kiitospuhe Nurmijärvellä 10.10.2025

Hyvät Aleksis Kiven ja Nummisuutarien Eskon ystävät!

Kiitän sydämestäni teitä tästä odottamattomasta tunnustuksesta. Olin täydellisen yllätetty, joten tilannetta ymmärtääkseni otin kirjahyllystämme Aleksis Kiven Kootut teokset. Tunnen tietenkin Veljekset ja Nummisuutarit sekä elokuvina että näytelminä, olenhan asunut täällä Kiven maisemissa reilusti yli puolet elämästäni. Nyt luin, ensimmäisen kerran, Nummisuutarit -näytelmän todella tarkkaan. Halusin tarkistaa, millainen mies Esko oli ja mikä sai hänet piirtämään puumerkkinsä. Mikä mahtava kielellinen ilotulitus, kun tekstiä voi lukea ja ymmärtää yksityiskohtia myöten.

Sain näytelmän tekstistä selville, että Esko on jääräpäinen, vähän yksinkertainen ja naiivi, mutta erityisen hyväntahtoinen ja vilpitön sekä tunteellinen ja helposti kiihtyvä. Luulen, että minusta löytyy näitä samoja luonteenpiirteitä, ainakin jossakin määrin. Voi olla, että näistä luonteenpiirteistä muodostuu se toimintamalli, ettemme me, Esko ja hänen tyylisensä ihmiset juurikaan mieti, mitä muut ajattelevat tekemisistämme. Jos asia on mielestämme oikein ja välttämätöntä, se tehdään.

Pidempään asiaa pohdittuani tulin tulokseen, että näihin tekemisen tilanteisiin liittyy häpeä tai oikeamminkin sen puute. Häpeää on mielestäni kahdenlaista: ennakkohäpeää ja jälkikäteishäpeää. Jälkikäteishäpeä on oikein ja tärkeää, sillä jos on vastoin parempaa tietoa tehnyt väärin, tyrinyt tai mokannut, on syytäkin hävetä. Mutta jos tietää asian oikeaksi, sitä on syytä puolustaa ilman häpeää, varsinkaan ennakkohäpeää. Jos asian tärkeyden edelle menee se, että häpeää ja pelkää seurauksia ja ihmisten paheksuntaa, asia jää tekemättä. Esko ja minä ja minua edeltäneet Eskon puumerkin saajat emme ole miettineet, mitä ihmiset sanovat. Emmekä ole hävenneet tekemisiämme etukäteen emmekä jälkikäteen.

Aleksis Kivi oli suomen kielen tienraivaaja, esitaistelija ja puolustaja. Hän kirjoitti suomeksi, hän oli suomen kielen toivo eikä koskaan julkaissut ruotsinkielistä tekstiä, vaikka ruotsia osasikin. Hän taisteli suomen kielen puolesta ruotsin valta-asemaa vastaan. Tänä päivänä suomen kieltä pitää puolustaa englantia, anglismia vastaan. Olen yrittänyt seurata Aleksiksen ja Eskon jälkiä suomen kielen puolustajana seurauksia pelkäämättä.

Toivon, että minulle annettu Eskon puumerkki veisi eteenpäin kahta asiaa. Toivon, että kaikki, jotka nimeävät yrityksiä, rakennuksia, paikkoja tai mitä tahansa tässä maassa, käyttäisivät rohkeasti suomen kieltä, sillä me, suomea puhuvat olemme ainoat, jotka käyttävät ja puolustavat tätä kieltä. Toivon myös, että olen esimerkilläni Eskon mallin mukaan rohkaissut toimintaan oikean asian puolesta ilman häpeää tai pelkoa.

Eläköön Aleksiksen ja Eskon esimerkki!

Liisa Kirves. Kuva: Studio Lindell.

Juhlavuoden Eskon puumerkki -palkinto Liisa Kirveelle

Aleksis Kiven Seura on myöntänyt Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon suomen kielen lannistumattomalle puolustajalle Liisa Kirveelle.

Eskon puumerkki -palkinto täyttää 50 vuotta. Palkinto on vuodesta 1975 alkaen jaettu Aleksis Kiven päivänä henkilölle, joka on osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskolle kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin.

Juhlavuotena palkittu tuusulalainen Liisa Kirves (s. 1948) nousi valtakunnan julkisuuteen vuonna 2023 vastustaessaan rakenteella olevasta Riihikallion koulusta käytettyä nimitystä ”Riihikallion kampus”, jossa yliopistoaluetta tarkoittavaa sanaa ”kampus” käytettiin väärässä merkityksessä. Kun järkipuhe ei riittänyt, Kirves osti spraymaalia ja kävi korjaamassa rakennustyömaan mainoslakanoiden tekstiä. Kielivirhe tuli oikaistuksi, kun hän kirjoitti ”kampus”-sanan päälle mustalla maalilla ”KOULU”. Hän ilmoitti asiasta suoraselkäisesti itse lehdistölle, ja pian koko Suomi tunsi hänet suorasta toiminnastaan. Myöhemmin Tuusulan valtuusto on tiedottanut, että se luopuu kampus-sanan käytöstä.

Toimittajan työstä eläkkeelle jäänyt Liisa Kirves on ollut aktiivinen kotokaupunkinsa Tuusulan asioissa. Hän on muun muassa Tuusulan puolesta -yhdistyksen perustajajäsen ja Tuusulan nimistötoimikunnan varapuheenjohtaja.

”Liisa Kirveen pikimusta puumerkki osoittaa eskomaista siviilirohkeutta. Maalikannullaan hän puolustaa suomen kieltä äreästi kuin rakkikoira”, Aleksis Kiven Seuran johtokunta kiteyttää tämänvuotista valintaansa nimikkokirjailijansa kieltä mukaillen.

Eskon puumerkki -mitali luovutettiin Liisa Kirveelle perjantaina 10.10. Nurmijärven Monikkosalissa järjestettävässä Aleksis Kiven päivän tapahtumassa.

Liisa Kirves. Kuva: Studio Lindell.

Maria Lindénin esitelmä ”Charlotta Lönnqvist – 1800-luvun unohdettu naistorppari, yrittäjä ja hyväntekijä”

Paikka: Merkki-museo, Ludviginkatu 2–4, Helsinki
Aika: keskiviikkona 23.4.2025 klo 17.00

Maria Lindén on Charlotta Lönnqvist -muistomerkkihankkeen projektijohtaja ja Sjundby traditionsförening -yhdistyksen varapuheenjohtaja. Esitelmä on avoin seuran jäsenten lisäksi muille kiinnostuneille, ei ennakkoilmoittautumista.

Esitelmän jälkeen alkava Aleksis Kiven Seuran vuosikokous on vain seuran jäsenille.

Ennen tilaisuuden alkua on hyvä mahdollisuus tutustua Merkin näyttelyihin. Lisätietoa: https://merkkiin.fi/merkin-nayttelyt/

Charlotta Lönnqvist. Tuntematon / Unknown author, Public domain, lähde: Wikimedia Commons.

Eskon puumerkki -palkinto Mieskuoro Huutajien Petri Sirviölle

Aleksis Kiven Seura on myöntänyt Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon Miekuoro Huutajien johtajalle, taiteilija Petri Sirviölle.

Palkinto on vuodesta 1975 alkaen jaettu vuosittain henkilölle, joka on osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskolle kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin.

Petri Sirviö on johtanut Mieskuoro Huutajia kuoron perustamisesta eli vuodesta 1987 alkaen. Oululaiskuorosta on kehittynyt musiikin tradition rajapinnoilla toimiva avantgardistinen yhtye, joka on niittänyt myös kansainvälistä mainetta live-esityksillään ja videoillaan. Kuoroa voi kuulla myös huutavana örkkilaumana Amazonin tuottamassa Rings of Power -sarjassa, ja se on kutsuttu esiintymään Sevillaan osaksi Carmen-oopperan juhlavuoden näytäntöä.

Kuoronjohtajana ja kuoroteosten säveltäjänä Petri Sirviö on jatkuvasti löytänyt tapoja tärisyttää kulttuurielämän jyhkeitä instituutioita ja konventioita Venetsian biennaalista Münchenin oopperajuhliin ja Roskilden rockfestivaalilta Pariisin nykytaiteen museoon. Sirviön täysin desibelein vyöryvässä taiteessa on aitoa Eskon tinkimättömyyttä, jollaista kuullaan Nummisuutarien kaikuvilla honkanummilla.

”Kun Mieskuoro Huutajat pääsee valloilleen Petri Sirviön johdolla, heidän ankara pauhunsa herättää koko pitäjämme ja vielä monen naapuripitäjänkin”, Aleksis Kiven Seuran johtokunta kiteyttää valintaansa.

Eskon puumerkki -mitali luovutettiin Petri Sirviölle torstaina 10.10. Nurmijärven Monikkosalissa järjestetyssä Aleksis Kiven päivän tapahtumassa.

Petri Sirviö. Kuva: Vesa Ranta.

Eskon puumerkki -palkinnon saaneen Jessikka Aron kiitospuhe Nurmijärvellä 10.10.2023

Arvoisa juhlaväki, Aleksis Kiven Seura, Nurmijärven kunta,


haluan kiittää teitä tämän tapahtuman järjestämisestä. Haluan erityisesti kiittää suuresta kunniasta ja vastaanotan myöntämänne Eskon puumerkki -palkinnon liikuttunein ja kiitollisin mielin.


Palkinto myönnetään ”Suomen kansalaiselle, joka on pidemmän ajan kuluessa tai ko. vuoden aikana osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskon luonteenpiirteitä, kuten aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä”.


Kaikkia näitä ominaisuuksia kysytään nykyään lähes jokaiselta, joka osallistuu julkiseen keskusteluun. Haastattelun antaminen, kirjan kirjoittaminen, uutisartikkelin julkaisu tai somepostauksen laatiminen saattaa aiheuttaa vihakampanjan ja rikosten uhriksi joutumisen.


Minä olen selvittänyt journalistisesti Venäjän somepropagandan kanavia ja vaikutuksia oikeisiin ihmisiin vuodesta 2014 alkaen. Yhäkin, yhdeksän vuotta myöhemmin, häiriköt yrittävät ohjata mielenkiintoani muualle ja mieluiten lopettaa asiasta kirjoittamiseni aiheuttamalla minulle jatkuvia epämukavuuden, pelon ja stressin tunteita.


Mutta paljon tärkeämmäksi kuin omat ikävät tunteeni, koen oman ihmisoikeuteni toimittaa yleisön saataville tietoa. Tietoa, jota yleisö haluaa kuulla, mutta Kreml epätoivoisesti haluaa salata. Se on myös yleisön ihmisoikeus: vastaanottaa tietoa ja mielipiteitä kenenkään häiritsemättä.


Tiedon levittäminen onnistuu suomalaisen sananvapauden turvin, suuren yleisön ja yhteiskunnan toimijoiden tuen avulla. Haastavista olosuhteista huolimatta jatkan edelleen Venäjän vaikutusoperaatioiden selvittämistä, niistä kirjoittamista ja yleisön kouluttamista vastustuskykyisemmäksi.


Kiitos Aleksis Kiven Seura, tuestanne. Teidän huomionosoituksenne auttaa jaksamaan häiriköintiä taas pitkän pätkää eteenpäin. Palkintonne tukee työtäni seuraavan, Venäjän terroristisesta hybridisodasta kertovan tietokirjani synnyttämisessä sen tärkeässä ja erittäin herkässä kirjoitusvaiheessa.


Haluan uskoa, että minun palkitsemiseni tuo iloa ja helpotusta myös monelle muulle työnsä takia häirityksi joutuneelle.


Kiitos.

Jessikka Aro. Kuva: Nelli Kivinen.

Eskon puumerkki -palkinto Venäjän trollien tutkijalle Jessikka Arolle

Aleksis Kiven Seura on myöntänyt Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon toimittaja Jessikka Arolle.

Palkinto on vuodesta 1975 alkaen jaettu vuosittain henkilölle, joka on osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskolle kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin.

Jessikka Aro on eskomaisen rohkeasti ja peräänantamattomasti tehnyt tutkivaa journalismia Venäjän informaatiosodankäynnistä ja Kremlin masinoimasta trollitehtaasta. Hänen tietokirjansa Putinin trollit. Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta (2019) valaisee Venäjän informaatiovaikuttamisen muotoja ja kertoo siitä, miten Aro on itsekin joutunut häiriköinnin ja maalittamisen kohteeksi. Teos on saanut laajasti lukijoita ja se on käännetty lähes kymmenelle kielelle.

”Jessikka Aro on rohkeasti näyttänyt koko maailmalle, kuinka trollit ovat tehneet petoskauppaa ja kuljeskelleet valheen kengillä”, Aleksis Kiven Seuran johtokunta kiteyttää valintaansa.

Eskon puumerkki -mitali luovutettiin Jessikka Arolle Nurmijärvellä tiistaina 10.10.2023.

Jessikka Aro. Kuva: Nelli Kivinen.

Eskon puumerkki -palkinto Puolangan pessimistien Tommi Rajalalle

Aleksis Kiven Seura on myöntänyt Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon Tommi Rajalalle, Puolangan pessimistien taiteelliselle johtajalle.

Palkinto on vuodesta 1975 alkaen jaettu vuosittain henkilölle, joka on osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskolle kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin.

Taiteellinen johtaja Tommi Rajala on Puolangan pessimistien kantavia voimia. Yhdistyksen iskulauseet ja videot ovat saaneet laajasti huomiota Suomessa ja maailmalla, ja elämänviisaus ”Mitäpä se hyvejää” on muodostunut paikallisen identiteetin keskeisiksi kulmakiviksi. Kesäisin Puolangan pessimistit ovat järjestäneet Pessimismimusikaaleja. Yhdistyksen päätapahtuma, Puolangan pessimismipäivät, järjestetään vuosittain 1.1.–31.12.

Puolangan pessimistien taiteellisen johtajan Tommi Rajalan maailmankatsomuksellisesti kirkas ja eskomaista periaatteellisuutta ilmentävä toiminta kainuulaisen pessimismin äänitorvena antaa ainutlaatuisen roolimallin kotiseututyölle ja kuntamarkkinoinnille.

“Tommi Rajala ja Puolangan pessimistit eivät sorru konsulttipuheeseen, vaan auliisti myöntävät, että suo on siellä, vetelä täällä eikä kuivaa kussaan”, Aleksis Kiven Seuran johtokunta kiteyttää valintaansa.

Eskon puumerkki -mitali luovutettiin Tommi Rajalalle Nurmijärvellä maanantaina 10.10.2022.

Puolangan pessimistien toimintaan voi tutustua osoitteessa https://www.puolanganpessimistit.fi/

Tommi Rajala. Kuva: Kaisu-Leena Rajala.

Vuosikokousesitelmä 25.4. paljastaa Aleksis Kiven muistomerkkihankkeen taustat

Ateneumin taidemuseon erikoistutkija Anu Utriaisen vuosikokousesitelmä ”Kokeilevaa vai kansallista – Aleksis Kiven muistomerkkihanke Helsinkiin 1916–1939” paljastaa, millä tavoin Wäinö Aaltosen taiteelliset ja henkilökohtaiset ambitiot kietoutuvat tähän kaikkien tietämään muistomerkkiin, jonka syntyhistoriaa tunnetaan liian pintapuolisesti. Esitelmä on avoin kaikille kiinnostuneille, ei ennakkoilmoittautumista. Päivälehden museon auditorio maanantaina 25.4. klo 17.00 (Ludviginkatu 2–4, Helsinki). Tervetuloa!

Esitelmän jälkeen alkava Aleksis Kiven Seuran vuosikokous on tarkoitettu seuran jäsenille.

Eskon puumerkki -tunnustuspalkinto muusikko Litku Klemetille

Aleksis Kiven Seura on myöntänyt Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon muusikko Litku Klemetille.

Litku Klemetti. Kuva: Anna Miettinen.

Palkinto on vuodesta 1975 alkaen jaettu vuosittain henkilölle, joka on osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskolle kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin.

Muusikko Litku Klemetti on balalaikkaa soittava laulaja-lauluntekijä, jonka omaperäinen musiikki on noussut laajempaan tietoisuuteen sooloalbumista Juna Kainuuseen (2017) alkaen. Uusin levy Kukkia muovipussissa on ilmestynyt tänä vuonna.

”Litku Klemetin traditiotietoinen, uutta luova ja rosoinen musiikki kohottaa elämämme korkeuksiin, vaikka arjen tantereella seisoisimme”, Aleksis Kiven Seuran johtokunta perustelee valintaansa. Eskon puumerkki -mitali luovutettiin Litku Klemetille sunnuntaina 10.10. 2021 Nurmijärvellä järjestetysssä Aleksis Kiven päivän tapahtumassa.

Aleksis Kiven Seura onnittelee uusia kunniajäseniään

Keväällä 80 vuotta täyttänyt Aleksis Kiven Seura juhlisti merkkivuottaan järjestämällä 4.9. syysretken Tuusulaan. Retkellä julkistettiin seuran kolme uutta kunniajäsentä, jotka ovat merkittävästi toimineet Aleksis Kiven hyväksi:

Akateemikko, koreografi Marjo Kuuselan seuran jäsenet muistavat erityisesti vuonna 1980 valmistuneesta Seitsemän veljestä -baletista. Dosentti Veikko Luostarinen on toiminut yli kaksikymmentä vuotta Turun Aleksis Kivi -kerhon puheenjohtajana. Professori Pekka Laaksonen on Kiven seuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja johtokunnan jäsen.

Seura onnittelee uusia kunniajäseniään!

RSS
Follow by Email
Instagram