Aleksis Kiven Seura on myöntänyt Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon Miekuoro Huutajien johtajalle, taiteilija Petri Sirviölle.

Palkinto on vuodesta 1975 alkaen jaettu vuosittain henkilölle, joka on osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskolle kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin.

Petri Sirviö on johtanut Mieskuoro Huutajia kuoron perustamisesta eli vuodesta 1987 alkaen. Oululaiskuorosta on kehittynyt musiikin tradition rajapinnoilla toimiva avantgardistinen yhtye, joka on niittänyt myös kansainvälistä mainetta live-esityksillään ja videoillaan. Kuoroa voi kuulla myös huutavana örkkilaumana Amazonin tuottamassa Rings of Power -sarjassa, ja se on kutsuttu esiintymään Sevillaan osaksi Carmen-oopperan juhlavuoden näytäntöä.

Kuoronjohtajana ja kuoroteosten säveltäjänä Petri Sirviö on jatkuvasti löytänyt tapoja tärisyttää kulttuurielämän jyhkeitä instituutioita ja konventioita Venetsian biennaalista Münchenin oopperajuhliin ja Roskilden rockfestivaalilta Pariisin nykytaiteen museoon. Sirviön täysin desibelein vyöryvässä taiteessa on aitoa Eskon tinkimättömyyttä, jollaista kuullaan Nummisuutarien kaikuvilla honkanummilla.

”Kun Mieskuoro Huutajat pääsee valloilleen Petri Sirviön johdolla, heidän ankara pauhunsa herättää koko pitäjämme ja vielä monen naapuripitäjänkin”, Aleksis Kiven Seuran johtokunta kiteyttää valintaansa.

Eskon puumerkki -mitali luovutettiin Petri Sirviölle torstaina 10.10. Nurmijärven Monikkosalissa järjestetyssä Aleksis Kiven päivän tapahtumassa.

Petri Sirviö. Kuva: Vesa Ranta.

Arvoisa juhlaväki, Aleksis Kiven Seura, Nurmijärven kunta,

haluan kiittää teitä tämän tapahtuman järjestämisestä. Haluan erityisesti kiittää suuresta kunniasta ja vastaanotan myöntämänne Eskon puumerkki -palkinnon liikuttunein ja kiitollisin mielin.

Palkinto myönnetään ”Suomen kansalaiselle, joka on pidemmän ajan kuluessa tai ko. vuoden aikana osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskon luonteenpiirteitä, kuten aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä”.

Kaikkia näitä ominaisuuksia kysytään nykyään lähes jokaiselta, joka osallistuu julkiseen keskusteluun. Haastattelun antaminen, kirjan kirjoittaminen, uutisartikkelin julkaisu tai somepostauksen laatiminen saattaa aiheuttaa vihakampanjan ja rikosten uhriksi joutumisen.

Minä olen selvittänyt journalistisesti Venäjän somepropagandan kanavia ja vaikutuksia oikeisiin ihmisiin vuodesta 2014 alkaen. Yhäkin, yhdeksän vuotta myöhemmin, häiriköt yrittävät ohjata mielenkiintoani muualle ja mieluiten lopettaa asiasta kirjoittamiseni aiheuttamalla minulle jatkuvia epämukavuuden, pelon ja stressin tunteita.

Mutta paljon tärkeämmäksi kuin omat ikävät tunteeni, koen oman ihmisoikeuteni toimittaa yleisön saataville tietoa. Tietoa, jota yleisö haluaa kuulla, mutta Kreml epätoivoisesti haluaa salata. Se on myös yleisön ihmisoikeus: vastaanottaa tietoa ja mielipiteitä kenenkään häiritsemättä.

Tiedon levittäminen onnistuu suomalaisen sananvapauden turvin, suuren yleisön ja yhteiskunnan toimijoiden tuen avulla. Haastavista olosuhteista huolimatta jatkan edelleen Venäjän vaikutusoperaatioiden selvittämistä, niistä kirjoittamista ja yleisön kouluttamista vastustuskykyisemmäksi.

Kiitos Aleksis Kiven Seura, tuestanne. Teidän huomionosoituksenne auttaa jaksamaan häiriköintiä taas pitkän pätkää eteenpäin. Palkintonne tukee työtäni seuraavan, Venäjän terroristisesta hybridisodasta kertovan tietokirjani synnyttämisessä sen tärkeässä ja erittäin herkässä kirjoitusvaiheessa.

Haluan uskoa, että minun palkitsemiseni tuo iloa ja helpotusta myös monelle muulle työnsä takia häirityksi joutuneelle.

Kiitos.

Aleksis Kiven Seura on myöntänyt Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon toimittaja Jessikka Arolle.

Palkinto on vuodesta 1975 alkaen jaettu vuosittain henkilölle, joka on osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskolle kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin.

Jessikka Aro on eskomaisen rohkeasti ja peräänantamattomasti tehnyt tutkivaa journalismia Venäjän informaatiosodankäynnistä ja Kremlin masinoimasta trollitehtaasta. Hänen tietokirjansa Putinin trollit. Tositarinoita Venäjän infosodan rintamilta (2019) valaisee Venäjän informaatiovaikuttamisen muotoja ja kertoo siitä, miten Aro on itsekin joutunut häiriköinnin ja maalittamisen kohteeksi. Teos on saanut laajasti lukijoita ja se on käännetty lähes kymmenelle kielelle.

”Jessikka Aro on rohkeasti näyttänyt koko maailmalle, kuinka trollit ovat tehneet petoskauppaa ja kuljeskelleet valheen kengillä”, Aleksis Kiven Seuran johtokunta kiteyttää valintaansa.

Eskon puumerkki -mitali luovutettiin Jessikka Arolle Nurmijärvellä tiistaina 10.10.2023.

Aleksis Kiven Seura on myöntänyt Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon Tommi Rajalalle, Puolangan pessimistien taiteelliselle johtajalle.

Palkinto on vuodesta 1975 alkaen jaettu vuosittain henkilölle, joka on osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskolle kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin.

Taiteellinen johtaja Tommi Rajala on Puolangan pessimistien kantavia voimia. Yhdistyksen iskulauseet ja videot ovat saaneet laajasti huomiota Suomessa ja maailmalla, ja elämänviisaus ”Mitäpä se hyvejää” on muodostunut paikallisen identiteetin keskeisiksi kulmakiviksi. Kesäisin Puolangan pessimistit ovat järjestäneet Pessimismimusikaaleja. Yhdistyksen päätapahtuma, Puolangan pessimismipäivät, järjestetään vuosittain 1.1.–31.12.

Puolangan pessimistien taiteellisen johtajan Tommi Rajalan maailmankatsomuksellisesti kirkas ja eskomaista periaatteellisuutta ilmentävä toiminta kainuulaisen pessimismin äänitorvena antaa ainutlaatuisen roolimallin kotiseututyölle ja kuntamarkkinoinnille.

“Tommi Rajala ja Puolangan pessimistit eivät sorru konsulttipuheeseen, vaan auliisti myöntävät, että suo on siellä, vetelä täällä eikä kuivaa kussaan”, Aleksis Kiven Seuran johtokunta kiteyttää valintaansa.

Eskon puumerkki -mitali luovutettiin Tommi Rajalalle Nurmijärvellä maanantaina 10.10.2022.

Puolangan pessimistien toimintaan voi tutustua osoitteessa https://www.puolanganpessimistit.fi/

Ateneumin taidemuseon erikoistutkija Anu Utriaisen vuosikokousesitelmä ”Kokeilevaa vai kansallista – Aleksis Kiven muistomerkkihanke Helsinkiin 1916–1939” paljastaa, millä tavoin Wäinö Aaltosen taiteelliset ja henkilökohtaiset ambitiot kietoutuvat tähän kaikkien tietämään muistomerkkiin, jonka syntyhistoriaa tunnetaan liian pintapuolisesti. Esitelmä on avoin kaikille kiinnostuneille, ei ennakkoilmoittautumista. Päivälehden museon auditorio maanantaina 25.4. klo 17.00 (Ludviginkatu 2–4, Helsinki). Tervetuloa!

Esitelmän jälkeen alkava Aleksis Kiven Seuran vuosikokous on tarkoitettu seuran jäsenille.

Aleksis Kiven Seura on myöntänyt Eskon puumerkki -tunnustuspalkinnon muusikko Litku Klemetille.

Palkinto on vuodesta 1975 alkaen jaettu vuosittain henkilölle, joka on osoittanut omaavansa Nummisuutarin Eskolle kuuluvia luonteenpiirteitä, aitoa suomalaista sinnikkyyttä ja itsepäisyyttä, ja joka näiden ominaisuuksiensa ansiosta on piirtänyt puumerkkinsä aikakirjoihin.

Muusikko Litku Klemetti on balalaikkaa soittava laulaja-lauluntekijä, jonka omaperäinen musiikki on noussut laajempaan tietoisuuteen sooloalbumista Juna Kainuuseen (2017) alkaen. Uusin levy Kukkia muovipussissa on ilmestynyt tänä vuonna.

”Litku Klemetin traditiotietoinen, uutta luova ja rosoinen musiikki kohottaa elämämme korkeuksiin, vaikka arjen tantereella seisoisimme”, Aleksis Kiven Seuran johtokunta perustelee valintaansa. Eskon puumerkki -mitali luovutettiin Litku Klemetille sunnuntaina 10.10. 2021 Nurmijärvellä järjestetysssä Aleksis Kiven päivän tapahtumassa.

Keväällä 80 vuotta täyttänyt Aleksis Kiven Seura juhlisti merkkivuottaan järjestämällä 4.9. syysretken Tuusulaan. Retkellä julkistettiin seuran kolme uutta kunniajäsentä, jotka ovat merkittävästi toimineet Aleksis Kiven hyväksi:

Akateemikko, koreografi Marjo Kuuselan seuran jäsenet muistavat erityisesti vuonna 1980 valmistuneesta Seitsemän veljestä -baletista. Dosentti Veikko Luostarinen on toiminut yli kaksikymmentä vuotta Turun Aleksis Kivi -kerhon puheenjohtajana. Professori Pekka Laaksonen on Kiven seuran pitkäaikainen puheenjohtaja ja johtokunnan jäsen.

Seura onnittelee uusia kunniajäseniään!

Palkittu kääntäjä Bui Viet Hoa on Aleksis Kiven Seuran vieraana
torstaina 27.4. klo 17
Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki; sali 104).

Hän kertoo vuonna 2015 ilmestyneestä Seitsemän veljeksen vietnaminkielisestä käännöksestä Bảy anhem. Tule kuulemaan, millaisia haasteita 1800-luvun suomalainen kulttuuri ja Kiven värikäs kieli ovat aiheuttaneet kääntäjälle. Miten veljekset kylpevät joulusaunassa tai lyövät kurraa vietnamiksi? Miten kääntyy Laulu oravasta tai Sydämeni laulu? Mitä suomalaisilta lukijoilta jää romaanissa helposti huomaamatta?

Haastattelijana professori Pekka Laaksonen.

Aleksis Kiven Seuran järjestämä tilaisuus on avoin kaikille, ei ennakkoilmoittautumista.

Tervetuloa!

 

Seitsemän veljeksen ohella Bui Viet Hoa on kääntänyt vietnamiksi muun muassa Kalevalan ja Tove Janssonin Taikurin hatun. Lisätietoa hänen kääntäjäntyöstään saa kirjallisuuden vientikeskus FILI:n verkkosivuilta.

 

Aleksis Kiven Seura julkaisi seitsemän Nummisuutari-lehden numeroa vuosina 1986-1992. Nyt lehdet löytyvät myös Aleksis Kiven Seuran verkkosivuilta.

Tutustu lehtiin täällä.

Aleksis Kiven Seuran jäsenet saivat kutsun seuran kunniajäseneltä, taiteilija, professori Riitta Nelimarkalta vierailemaan Bongan linnaan Loviisaan. Linnavierailulle osallistui noin parikymmentä seuran jäsentä ja avecia.

Jatka lukemista Bongasimme Riitta Nelimarkan taidetta Loviisasta →